Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus on oppimista edistävä ja toimintaa kehittävä vakiintunut työmenetelmä. Sen avulla työhön saadaan uusia näkökulmia, oivalluksia ja tilaa ajatella. Työnohjausta ja sen käyttömahdollisuuksia ei kuitenkaan tunneta riittävästi. Tärkeää on punnita tilannekohtaisesti, milloin työnohjauksesta voisi olla eniten hyötyä.

Hyvällä työnohjauksella voidaan kehittää organisaation tai työyhteisön toimintaa vuorovaikutuksen ja keskustelun avulla. Työnohjauksessa käsiteltäviä asioita saattavat olla esimerkiksi haastavat asiakastilanteet, yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja tarkentaminen tai oman ammatillisen identiteetin vahvistaminen. Työnohjausta voidaan toteuttaa ryhmässä tai yksilöllisesti kahdenkeskisissä tapaamisissa.

Työnohjaus avaa uusia näkökulmia

Työnohjauksessa etsitään aina ensisijaisesti ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammatillisen oppimisen edistämiseksi. Se on useamman kerran tapaamisprosessi, jonka alussa määritellään yhteisön toimintaa tukeva tavoite, kuten työhyvinvoinnin lisääminen tai muutokseen valmistautuminen. Koulutettu työnohjaaja auttaa näkökulmien jäsentämisessä, ja tuloksia arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Työnohjaus sopii esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin:

  • Organisaatiossa tai työyhteisössä on halu oppia ja kehittyä.
  • Perustehtävää tahdotaan kirkastaa.
  • Kehittämiseen haetaan säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
  • Työhön haetaan ratkaisuja, uusia näkökulmia ja oivalluksia.
  • Työyhteisön työhyvinvointia, keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä halutaan lisätä.

 

Mihin työnohjaus ei sovellu?

Törmään usein tilanteeseen, jossa työnantaja haluaa tilata työpaikalle työnohjausta sellaisessa tilanteessa, johon työnohjaus ei sovellu ollenkaan. Väärä lähtökohta on, jos työnohjaukselta toivotaan ratkaisua johonkin hankalaan työyhteisön ilmapiiriongelmaan.

Yleensä kun saan uuden yhteydenoton työnohjaustarpeesta, lähden kartoittamaan tilannetta muutamilla lisäkysymyksillä: Millainen organisaation tilanne on? Minkä kokoinen ryhmä on kyseessä? Onko organisaatiossa hyödynnetty työnohjausta aiemmin?

Jos työnohjaus ei ole tuttua, ehdotan tilaajalle, että soitamme ja jatkamme keskustelua, jotta varmistamme, onko työnohjaus juuri oikea palvelu tarpeeseen. Kerron, että työnohjaus ei esimerkiksi ratkaise organisaation rakenteisiin tai resursseihin liittyviä ongelmia.

Alla esimerkkejä myös muista tilanteista, joihin työnohjausta ei kannata yrittää hyödyntää:

  • Organisaatio tai työyhteisö on akuutissa kriisissä.
  • Työskentelyä haittaa henkilöiden välinen, pitkään jatkunut konflikti tai muuten tulehtunut työilmapiiri.
  • Kysymyksessä on pitkään jatkuneita työssäjaksamisen haasteita tai vakavaa työuupumusta.
  • Ajatellaan, että vain työyhteisön ”ongelmatapaukset” tarvitsevat työnohjausta.

 

Oikean työnohjaajan valinta on tärkeää

Sopivan työnohjaajan valintaan kannattaa käyttää hivenen aikaa ja paneutumista. Jos haluat varmistaa organisaatiollenne tai työyhteisöllenne koulutetun työnohjaajan, voit suunnata Suomen Työnohjaajat ry:n sivuille ja etsiä sieltä sopivaa henkilöä. Voit painottaa haussa eri kriteereitä ja etsiä työnohjaajia omalta alueeltasi. Tämän jälkeen voit olla yhteydessä kahteen, mielellään jopa kolmeen työnohjaajaan, joiden kanssa lähdet keskustelemaan, kuka on juuri teidän tavoitteisiinne sopiva ohjaaja.

Jos haluat lisätietoja Treilin työnohjauspalveluista, ota rohkeasti yhteyttä! Olemme koulutettuja työnohjaajia, jotka innostumme työyhteisösi kehittämisestä ja työntekijöidesi auttamisesta. Mikäli työyhteisösi on tilanteessa, johon työnohjaus ei sovi ja tarvitset apua esimerkiksi konfliktien selvittelyyn, autamme mielellämme myös silloin muita menetelmiä hyödyntäen.

 

Sanna Miettinen
työhyvinvointipalvelujen johtaja
050 576 8443
sanna.miettinen@treili.fi