Vuokratyövoiman käyttö voi olla sote-alalle liian suuri uhka – pitäisikö käytännöstä luopua?

Treilin toimitusjohtaja Leena lehtonen

Treilin toimitusjohtaja Leena Lehtonen pohtii blogissa vuokratyövoiman käytön vaikutusta sote-alaan. Vuokratyövoiman käyttö voi olla sote-alalle liian suuri uhka – pitäisikö käytännöstä luopua?

Sote-alalla yleistyneestä vuokratyöstä hyötyvät kaikkein eniten työn välittäjät – eivät työntekijät, työnantajat tai asiakkaat. Laskun kuittaavat lopulta veronmaksajat. Lisäksi vuokratyön yleistymi-sellä on vakavat vaikutukset hoiva- ja hoitotyön laatuun. Käytäntö on kallis ja se luo kasvavan paineen sote-sektorin laadulle, rekrytoinnille ja rahoitukselle.

Resurssihaasteet johtivat henkilöstövuokraukseen

Sote-alalla työntekijöistä on pulaa, vaihtuvuus on suurta ja työelämän laatu koetaan heikoksi. Väestörakenteen kehitys ja julkisen talouden niukkuus heikentävät huoltosuhdetta sekä lisäävät rekrytointihaasteita entisestään. Ratkaisua työvoimatilanteeseen on haettu henkilöstövuokrauksesta. Haastava resurssitilanne on avannut ikkunan liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin ja uusia vuokra-työn tarjoajia syntyy kuin sieniä sateella.

Vuokratyö on monelle työntekijälle elämäntilanteesta riippuen sopiva vaihtoehto. Vuokratyössä työtekijä voi itse päättää koska, missä ja kuinka paljon hän haluaa tehdä töitä. Työntekijällä on mahdollisuus parempaan kuukausiansioon, sillä tuntipalkka vuokratyössä on monesti normaalia työsopimuspalkkaa korkeampi.

Vuokratyöntekijänä on myös mahdollisuus hankkia lisäansioita oman vakityösuhteen lisäksi, sillä vuokratyötä ei koske työaikalain vaatimukset maksimityöajasta. Kunnianhimoinen työmäärä saattaa kuitenkin kostautua jaksamisen, hyvinvoinnin ja terveyden heikentymisenä. Vuokratyössä ei myöskään kerry palkkaa loma -eikä sairausloman ajalta. Kuukausiansion sijasta kannattaakin vertailla vuosiansiota, mikä kertoo kokonaisansioiden erotuksesta.

Vakavat vaikutukset työn laatuun ja kehittämiseen

Työnantajalle vuokratyö tarjoaa oivan mahdollisuuden yksittäisen, akuutin poissaolon ratkaisuun. Jos vuokratyöllä paikataan rekrytointivaikeudesta johtuen kokonaisia työvuoropohjia, saattaa muodostua uhkia – vastuu asiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta heikkenee. Vuokratyöntekijä ei välttämättä ehdi tutustua asiakkaisiin eikä hänellä ole mahdollisuutta sitoutua asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon tai sen jatkuvuuteen. Vastuu työn kokonaisuudesta jakautuu pienemmälle porukalle, mikä johtaa organisaation omien työntekijöiden kuormittumiseen.

Työvuorojen ollessa satunnaisia, vuokratyöntekijälle ei voida nimetä vastuutehtäviä eikä vastuu-asiakkaita. Vuokratyöntekijä antaa oman panoksensa organisaation hyvinvointiin sekä työelämän laatuun tullessaan paikkaamaan puuttuvia työvuoroja, mutta pitkäkestoisempaan työyhteisön kehittämiseen hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua.

Päivitetty yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022. Lakimuutoksen taustalla oli tahtotila työpaikal-la käytävästä jatkuvasta vuoropuhelusta työantajan ja työntekijöiden kesken. Lain tarkoitusperä on hyvä, mutta toteutuakseen työntekijöiden tulisi olla sitoutuneita työnantajaansa ja heillä tulisi olla mahdollisuus organisaationsa ja toimialansa työolojen kehittämiseen. Vuokratyövoiman käytön yleistyminen vie yhteistoiminnan suhdetta väärään suuntaan, mikä on vakavasti otettava uhka työelämän kehittämiselle ja kehittymiselle.

Kalliissa käytännössä maksajina koko yhteiskunta

Taloudellisessa tarkastelussa vuokratyövoiman käyttö on erittäin tehotonta, sillä se tulee työanta-jille, ja loppupeleissä veronmaksajille, huomattavasti kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Yksityisen sosi-aalipalvelualan työehtosopimuksen mukainen hoitajan tuntihinta on 13,15–17,12 euroa. Tämä raha menee normaalisti kokonaisuudessaan bruttopalkkana työntekijälle.

Vuokratyötä tekevän hoitajan tunnista työnantaja maksaa vuokrausfirmalle TES:n mukaiseen palkkaan verrattuna lähes kolminkertaisen hinnan arvonlisäveroineen ja vuorolisineen. Summasta kuitenkin vain osa menee sinne, minne kuuluukin, eli työntekijälle itselleen.

Pitäisi arvioida, aiheuttaako vuokratyövoiman käyttö sote-alalle niin suuren uhan, että siitä pitäisi luopua kokonaan? Voisiko vuokratyövoiman hinnan kohdistaa suoraan työntekijöiden palkkoihin, jolloin korvaus työstä menisi oikeaan osoitteeseen, ja ”oman väen” palkkaamisen mahdollisuudet paranisivat? Hoiva-alalla työskentelee paljon vastuullisia, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä, joilla on halu ja palo kehittää työtään, osaamistaan ja työyhteisöään. Tämä tulee pitää mielessä palkkarakenteita ja taloudellisia yhtälöitä mietittäessä.

Aiheesta muualla:

Aamulehti: Lähihoitajan tuntipalkka voi olla vuokratyössä lähes kolme euroa enemmän – Työnantajalle hinta on yli kaksinkertainen

HS: ”Absurdia” – Veronmaksaja maksaa vuokrahoitajasta tuplasti omaan työntekijään verrattuna

Kirjoittaja

Leena Lehtonen

  • toimitusjohtaja