Hoitajamitoituksen nosto tarvitaan nopeasti!

Hoitajamitoituksen nosto tarvitaan nopeasti!

Uusi hallitus on esittänyt, että lakisääteinen hoitajamitoitus nostettaisiin 0,7 hoitajaan hoidettavaa kohden. Uudistus on välttämätön, sillä nykyinen lainmukainen suositus 0,5:n mitoituksesta tehostetun palveluasumisen muodoissa ei riitä mihinkään. Me Treilillä uskomme, että käsiparien määrä ratkaisee hoivatyön laadun. Siksi olemmekin tehneet työtämme jo pitkään suunnitelmallisella 0,7:n mitoituksella.

Yksi työntekijämme lähti kesäksi töihin Altaan, Pohjois-Norjaan. Kävimme tervehtimässä työnkiertolaistamme parin työkaverini kanssa ja pääsimme tutustumaan hänen työpaikalleen Sykehjemmiin, suomalaisittain vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikköön.

Norja 0,73 – Suomi 0,5

Kodissa asuu 15 vanhusta, joilla lähes kaikilla on muistisairaus. Henkilöstöä kodissa on aamuvuorossa viisi, iltavuorossa neljä ja yövuorossa kaksi. Lisäksi kodissa on oma kokki, siistijä ja pyykkihuollosta vastaava. Kiinteistöstä vastaa luonnollisesti liuta kiinteistöhuollon ammattilaisia. Nopeasti laskettuna henkilöstövahvuus on noin 0,73, eli 7,3 henkilötyövuotta kymmentä asukasta kohden. Tämän päälle tulee hoitoa avustava henkilökunta. Hoitajien palkkataso on kokonaan toinen juttu, mikä vaatii oman keskustelunsa.

Työntekijöiden suurta määrää ihmetellessämme kysyimme, mitä työntekijät työvuorojen aikana tekevät. Saimme vastauksen, että hoidollisten ja hoivallisten toimenpiteiden lisäksi suuri osa ajasta kuluu asukkaiden kanssa olemiseen, keskusteluun, harrastamiseen ja kahvitteluun. Kahvipannu on aina kuumana ja pienimmästäkin syystä saadaan aihe vohveleiden paistoon. Vohvelit, niitä kuulemma syödään paljon.

Suomessa nykyinen lainmukainen suositus henkilökunnan määrälle tehostetussa palveluasumisessa on 0,5, eli 5 henkilötyövuotta kymmentä asukasta kohden. Uusi hallitus on esittänyt, että lakisääteinen hoitajamitoitus nostettaisiin 0,7 hoitajaan hoidettavaa kohden.

Voitontavoittelu on väärä motivaattori

Norjassa pääosan vanhuspalveluista tuottaa julkinen sektori, Suomessa yksityinen. Norjassa palveluiden toteutumista ohjaa kustannustehokkuus, Suomessa voiton maksimointi. Kärjistetysti voidaankin todesta, että Suomessa voitontavoittelu on määrännyt palveluiden laadun. Tähän pisteeseen ovat ajaneet pörssiyhtiöiden voitontavoittelu, kuntien tahto saada palvelut mahdollisimman halvalla sekä riittämättömät hoitajamitoitussuositukset viranomaisten taholta.

Työtä pitäisi ohjata halu tuottaa palvelut laadukkaasti mutta kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus tarkoittaa hoivatyössä riittävää, motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa, asukaspaikkamäärän optimointia ja prosessien toimivuutta. Paikkamäärän optimointi ja prosessien hallinta meillä osataan hyvin. Esimiestyön merkitys meillä ymmärretään ja siihen panostetaan. Viimeinen palikka täytyy kuitenkin vielä saada sopimaan laatikkoon, jotta meillä on lähtökohdat hyvälle ja taloudellisesti kestävälle palvelutuotannolle. Työntekijöitä tarvitaan lisää.

Hyvinvoiva henkilöstö on laadun tae

Asiakkaat voivat pitkälti juuri niin hyvin kuin henkilökuntakin. Palveluntuottajan suurin toiminnallinen ja liiketaloudellinen riski onkin kyynistynyt työntekijä. Kyyninen työntekijä on välinpitämätön suorittaja, joka tulee töihin ”selviytyäkseen taas yhdestä työpäivästä”. Kuitenkin pääosa työntekijöistä haluaa tehdä työnsä parhaansa mukaan.

Me Treilillä sytymme toisin tekemisestä, ja suunnitelmallinen henkilömitoituksemme on jo nyt 0,66-0,75 hoitohenkilöä asiakasta kohden. Hoivahenkilöstön lisäksi työvuoroissa on myös hoitoa tukevaa henkilökuntaa, eli kokkeja, emäntiä ja siistijöitä.

Olemme ylpeitä sisäänrakennetusta sijaisjärjestelmästämme, jossa työvuorot suunnitellaan aina yli minimimitoituksen. Näin esimerkiksi työntekijän sairastumisen sattuessa hyvä hoito on edelleen taattu, emmekä välittömästi joudu etsimään sijaista paikkaamaan tilannetta.

Riittävä työntekijämitoitus on ennen kaikkea työhyvinvointikysymys, ja vain hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa asiakkaan yksilöllisen palvelun ja omannäköisen elämän. Treilin arvopohja nojaa hyvään elämään ja sen mahdollistamiseen. Tästä syystä emme ole lähteneet kilpasille hinnan laskun kanssa.

Reissusta opittua

Norjan tilannetta on helppo selittää rahalla ja vauraudella. Selitys on kuitenkin aivan liian yksioikoinen. Siinä missä Norjalla on öljyä ja turskaa, Suomella on metsää ja teknologiaa. Kyse on jostain muusta. Kyse on loppupeleissä eroissa välittää naapurista, huolehtia heikoimmista ja tukea yhteisöllisyyttä. Olemmeko Suomessa rakentaneet niin yksilö- ja suorituskeskeisen yhteiskunnan, että taitomme rakentaa yhteisöllisyyttä on murentunut?

Norjan reissun jälkeen on selvää, mihin Treili seuraavaksi investoi. Vohvelirautoihin. Niitä hankitaan monta ja jokaiseen kotiin ja yksikköön. Niitä käytetään jatkossa aina, kun siihen vähääkään on aihetta.

 

Lue lisää palveluistamme muistisairaille.

Leena Lehtonen
toimitusjohtaja
010 526 6007
leena.lehtonen@treili.fi