Kuultu kosketus – musiikin parantava vaikutus hoivakodissa

Musiikilla on poikkeuksellisen vahva asema muistisairaiden hoidossa. Sen kyky herättää tunteita, aktivoida muistoja ja luoda yhteyttä niin omaan itseen kuin toisiin ihmisiin tekee siitä korvaamattoman työkalun hoitotyössä. Musiikilla on ainutlaatuinen vaikutus aivoihin: se aktivoi laaja-alaisia hermoverkostoja, tukee tunnesäätelyä ja voi auttaa säilyttämään kognitiivisia kykyjä pidempään. Treilin hoivakodeissa musiikki on osa arkea päivittäin.

Musiikillinen muisti ja tuttuuden voima

Musiikkia kuunnellessa aktivoituu usein ns. musiikillinen muisti, joka säilyy pitkään, vaikka muu muisti olisi jo heikentynyt. Monet muistisairaat muistavat nuoruuden tai lapsuuden lauluja ulkoa, vaikka eivät muistaisi, mitä söivät aamulla. Juuri tuttu musiikki – esimerkiksi koululaulut, virret tai oman nuoruuden suosikkikappaleet tuovat turvaa ja herättävät tunnemuistoja. Laulu voi olla portti menneeseen, joka auttaa yksilöä kiinnittymään jälleen itseensä ja ympäröivään todellisuuteen.

– Meillä käy kerran viikossa musiikkiterapeutti laulattamassa asukkaita, ja ne ovat tuokioita, joista kaikki yleensä poistuvat leveä hymy huulilla, kertoo Lamminrannan ohjaaja Satu Hytönen.

Laulu on Treilissä läsnä mitä erilaisimmissa tilanteissa:

– Se voi tarkoittaa spontaania yhteislaulutuokiota ennen ruokailua tai lauleskelua kahdestaan asukkaan kanssa hoitotoimien aikana, jatkaa Treilin geronomi Nelli Rajala-Rahko.

Monet muistisairaat ovat elämänsä aikana harjoittaneet musiikkia joko ammatillisesti tai harrastuksenaan, ja erityisesti soittoinstrumentin hallinta voi säilyä pitkälle sairauden edetessä. Soittotaito perustuu usein proseduraaliseen eli taitomuistiin, joka säilyy pidempään kuin esimerkiksi tapahtumamuisti. Siksi muistisairaiden kohdalla on tärkeää luoda mahdollisuuksia musiikin tekemiseen: asukkaita tulisi kannustaa kokeilemaan soittamista, vaikka heidän nykyinen toimintakykynsä olisi heikentynyt. Hoitohenkilökunta ei voi tietää, kykeneekö henkilö edelleen soittamaan, ellei tälle anneta mahdollisuutta kokeilla.

Pienetkin välineet — kuten rytmisoittimet tai yksinkertainen kosketinsoitin — voivat toimia avaimena muistojen ja osaamisen aktivoitumiseen. Kun fyysiset tai kognitiiviset rajoitteet lopulta estävät aktiivisen soittamisen, voidaan yksilöllistä hyvinvointia tukea tuttuun soittimeen liittyvillä kuuntelukokemuksilla.

Hyvinvointia ja vuorovaikutusta

Musiikin vaikutukset näkyvät konkreettisesti arjen hoitotyössä. Tuttujen kappaleiden kuuleminen tai yhdessä laulaminen voi rauhoittaa ahdistunutta tai hoitoa vastustelevaa muistisairasta asukasta.

– Joskus olemme iltaisin kuunnelleet tuvassa jokaisen asukkaan toivekappaleen, jotta kaikki pääsevät hyvillä mielin nukkumaan – olemme käyttäneet musiikkia mielen rauhoittamiseen ja rentoutumiseen, kertoo Satu.

Musiikki voi edistää myös liikkumista: kun hoitaja kävelee yhdessä asukkaan kanssa ja samalla laulaa tai hyräilee, rytmi auttaa muistisairasta keskittymään ja liikkumaan sujuvammin.

Passiivisesti käyttäytyvä henkilö saattaa musiikin avulla avautua – hymyillä, osallistua tai jopa jakaa tarinan laulun herättämästä muistosta.

– Voi syntyä katsekontakti, ilme tai eleet voiva viestiä reaktiosta musiikkiin. Joku voi alkaa yllättäen tapailemaan sanoja, kertoo Nelli.

– Eräs asukkaamme rakasti kuunnella Elvistä, ja kun laitoimme musiikin soimaan, niin tämä pitkälle edennyttä muistisairautta sairastava rouva rupesi tanssimaan. Hetkessä katosi kaikki kankeus, jalat vispasivat ja peppu heilui. Hän nautti musiikista ja tanssimisesta täysin rinnoin, Satu iloitsee.

Yhteislauluhetket luovat yhteenkuuluvuutta ja iloa. Yhteinen tuttu kappale antaa kokemuksen siitä, että olen osa tätä ryhmää, vaikka sanat eivät enää muistuisikaan täydellisesti mieleen.

Yksilöllisyys edellä

Musiikin vaikutus on aina yksilöllistä. Mieluisa musiikki tuo lohtua, energiaa tai rauhaa – epämieluisa voi aiheuttaa ärtymystä tai ahdistusta.

-Haluaisin kaikkien muistavan ja ymmärtävän, ettei ole ihan sama mille kanavalle asukkaan radion kääntää aamulla, Satu muistuttaa.

Hoitotyössä on tärkeää tunnistaa asukkaan oma musiikkimaku. Tässä omaiset ovat avainasemassa – esimerkiksi musiikkitestamentti voi auttaa yksilöllisen hoivan suunnittelussa.

Arjen keinot ja haasteisiin vastaaminen

Musiikkia voidaan hyödyntää hoitotyössä monin eri tavoin: television, radion, cd-soittimen tai bluetooth-kaiuttimen välityksellä.

Musiikin käyttö ei edellytä hoitajalta erityistä musikaalisuutta tai laulutaitoa, vaan tärkeämpää on yhteinen hetki ja tuttu sävel, joka herättää muistoja ja tuo turvaa.

– Itse laulan töitä tehdessäni jatkuvasti, ja tässä kohtaa pitää muistaa, että ”äänellään se variskin…”. Minusta on kiva laulaa asukkaiden kanssa ja asukkaille, yleensä rallatuksillani on ollut positiivinen vaikutus, nauraa Satu.

Musiikin hyödyntämiseen liittyy myös käytännön haasteita, kuten kuulon heikkeneminen. Vaikka asukkaalla olisi kuulolaite, on usein vaikea arvioida, kuinka hyvin tai millaisena hän musiikin kuulee. Toisaalta, jos musiikki soitetaan niin kovalla, että huonokuuloinen asukas sen erottaisi, voi se olla muille liian voimakasta ja aiheuttaa häiriöitä.

Yhteistilojen äänimaiseman sovittaminen kaikkia asukkaita miellyttäväksi voi olla haastavaa, sillä yksilölliset musiikkimieltymykset vaikuttavat merkittävästi kokemukseen: toiselle musiikki voi tuottaa iloa ja rauhaa, toiselle taas epämiellyttävyyttä tai levottomuutta.

– Treilin hoivakoteihin on kuitenkin hankittu hyvin erilaisia nykyaikaisia äänentoistovälineitä, joiden avulla saamme joustavasti musiikkia asukkaittemme ja työntekijöittemme iloksi, mainitsee Nelli.

Tulevaisuuden suunta

Musiikin merkitys ja asema hoitotyössä tulee vahvistumaan.
– On mielenkiintoista nähdä, miten englanninkielisen musiikin suosion yleistyminen näkyy tulevaisuudessa. Lauletaanko esimerkiksi Beatlesia sujuvasti ulkomuistista? Erilaiset musiikkimaut tulevat varmasti näkymään yhä enemmän, pohtii Nelli.

Yhä yksilöllisempien ratkaisujen ja tutkimustiedon avulla voimme tarjota muistisairaille ihmisille entistä laadukkaampaa hoitoa – inhimillisempää, muistojen ja tunteiden rikastamaa. Musiikki auttaa palauttamaan yhteyden siihen, kuka ihminen on, mistä hän tulee – ja mitä hänellä yhä on.

Artikkelin lähteenä ovat Treilin asiantuntijat:
Geronomi Nelli Rajala-Rahko
– työskennellyt muistisairaiden parissa 15 vuotta
-toimii Treilin hoivakodeissa geronomina

Lähihoitaja Satu Hytönen
– Työskennellyt ikäihmisten parissa 19 vuotta
-toimii Lamminrannan hoivakodissa ohjaajana

Tutustu musiikin voimaan Treilissä!

Kirjoittaja