Sitran uusin Megatrendit 2020 -katsaus nostaa esiin alkaneeseen vuosikymmeneen voimakkaasti liittyviä kehityskulkuja, joista yksi on suomalaisten terveyshaasteiden muuttuminen. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät, mikä on tunnistettu myös Treilissä. Ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen apua tarjoava Opiskelijahelppari helpottaa perusterveydenhuollon ylikuormittunutta tilannetta.
– Yhteiskunta muuttuu vauhdilla ja asettaa osaltaan paineita nuorille, joilla voi olla muutenkin itsenäistyvään elämään liittyviä haasteita läpikäytävänä. Tämä on erinomainen nosto Sitralta ja alleviivaa Treilin syksyllä 2019 käynnistyneen Opiskelijahelppari-pilotin tarpeellisuutta, toteaa Opiskelijahelpparin kehittämispäällikkö Mari Heikkilä.
Ilmastoahdistus ja informaatiotulva puhuttavat Opiskelijahelpparissa
Sitran mukaan nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät etenkin ilmastoahdistuksen, kilpailuyhteiskunnan ja digitalisaation aiheuttaman informaatiotulvan takia. Samat teemat toistuvat myös Opiskelijahelppariin hakeutuvien opiskelijoiden puheissa.
– Mielenterveyteen liittyy myös se, miten tulevaisuuteen suhtautuu tai millaisena se näyttäytyy. Ilmastonmuutos maalaa melko synkeääkin kuvaa tulevaisuudestamme, ja siihen liittyy monenlaisia uhkakuvia, joita kohti ei ole mukava mennä, toteaa Opiskelijahelpparin valmentaja Annina Kolu.
Samaan aikaan sosiaalinen media voi luoda illuusion siitä, että alakuloisuus on epänormaalia. Positiivisuuskuplassa unohtuu helposti, että esimerkiksi kotoa pois muuttaminen tai valmistumisen lähestyminen ovat isoja muutoksia, joihin voi liittyä myös negatiivisia tunteita.
– Yhdessä opiskelijan kanssa pohdimme, mitä hänen elämässään on tällä hetkellä meneillään. Kun arjen haasteet sanoitetaan ja niistä puhutaan ääneen, usein huomataan, että kyse ei ole masennuksesta vaan normaaleista prosesseista. Sen ymmärtäminen on huojentavaa, Opiskelijahelpparin valmentaja Katja Gröhn toteaa.
Yksilökeskeisyys korostuu, mutta yksin ei tarvitse pärjätä
Vaikka nuoret kipuilevat samojen teemojen ympärillä, tuntee moni jäävänsä ajatustensa kanssa yksin. Opiskelijan verkostot voivat olla vanhalla kotipaikkakunnalla, ja opintoja suoritetaan yhä enemmän itsenäisesti verkossa, jolloin tukea ja ohjausta ei ole helposti saatavilla. Ylipäätänsä yksilökeskeisyyttä korostavassa ajassa ihmissuhde- tai muita solmuja ei välttämättä pohdita perheen tai ystävien kanssa.
– Moni Opiskelijahelppariin tullut sanoo tulleensa meille juttelemaan, koska ei halua kuormittaa kavereita, joilla on omatkin ongelmat kannettavanaan, Kolu toteaa.
Tilanne on ristiriitainen, sillä jos ongelmien kanssa jää yksin, ne voivat kärjistyä. Sen sijaan, kun omista huolista pääsee puhumaan riittävän varhaisessa vaiheessa, tilanne voi laueta nopeastikin. Opiskelijahelpparissa on huomattu, että jo yksi tai kaksi tapaamiskertaa voi kohentaa mielenterveyttä.
Toisaalta Opiskelijahelpparin ammattitaitoiset valmentajat tunnistavat myös ne tilanteet, jotka vaativat esimerkiksi perusterveydenhuollon palveluita.
– Tarvittaessa aika esimerkiksi lääkärille varataan yhdessä, ja nuori voi olla Opiskelijahelpparin palvelujen piirissä siihen asti, kunnes hoito jatkuu toisaalla. Jos lääkäriin tai psykologille joutuu jonottamaan kauan, voi tilanne ehtiä kriisiytyä, ellei kukaan ole rinnalla kulkemassa ja tukemassa, Heikkilä muistuttaa.
Usein asiat selkiytyvät ja ratkeavat jo Opiskelijahelpparissa, jolloin perusterveydenhuollon palveluja ei enää välttämättä tarvitakaan. Opiskelijahelppari toimii juuri matalan kynnyksen, ennaltaehkäisevänä palveluna, jossa otetaan varhainen koppi nuoren tilanteesta. Tämä malli tuo säästöjä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannuksiin.
Tavoitteena laajentaa palvelua ympäri Suomen
Tällä hetkellä Opiskelijahelppari toimii Tampereella, mutta tarkoituksena on laajentaa toimintaa ympäri Suomen. Nuorten jaksaminen ja mielenterveysongelmat ovat valtakunnallinen haaste.
– Tarkoituksenamme on luoda malli, joka on helppo viedä mihin tahansa kaupunkiin, jossa palvelulle on tarvetta. Kiinnostuneita yhteydenottoja on tullut, mikä kertoo että kysyntää palvelulle on, kehittämispäällikkö Mari Heikkilä kertoo.
– Varhainen avun saaminen ja ennakoiva toiminta on äärimmäisen tärkeää. Kun palvelu toteutetaan ammatillisena työnä, se vaatii yhteiskunnalta myös rahoitusta. Toivon, että Opiskelijahelpparin kaltaiset onnistumiset herättelisivät laajempaa arvokeskustelua ja tämän kaltaiset matalan kynnyksen palvelut vakiintuisivat osaksi toimivaa hoitoketjua, hän summaa.
Opiskelijahelppari on matalan kynnyksen palvelu, jossa opiskelijat saavat maksutonta apua jaksamisen haasteisiin ja tukea mielen hyvinvointiin. Palvelu toteutetaan yhteistyössä Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kanssa.