Tiedote – vapaa julkaistavaksi
Onko sote-alan vuokratyövoiman käyttö liian suuri uhka? Maksajana koko yhteiskunta
Sote-alalla yleistyneestä vuokratyöstä hyötyvät kaikkein eniten työn välittäjät – eivät työntekijät, työnantajat tai asiakkaat. Laskun kuittaavat lopulta veronmaksajat. Lisäksi vuokratyön yleistymisellä on vakavat vaikutukset hoiva- ja hoitotyön laatuun. Tamperelainen sosiaalialan palveluita tarjoava Treili Oy peräänkuuluttaa rohkeaa keskustelua vaikeasta aiheesta.
Kun vuokratyöntekijä paikkaa puuttuvia työvuoroja, hän antaa oman panoksensa organisaation hyvinvointiin. Hänellä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta osallistua pitkäkestoisempaan työyhteisön kehittämiseen, asiakkaan kokonaisvaltaiseen hoitoon tai sen jatkuvuuteen.
– Pitäisi arvioida, aiheuttaako vuokratyövoiman käyttö sote-alalle niin suuren uhan, että siitä pitäisi luopua kokonaan. Voisiko henkilöstövuokrauksen hinnan kohdistaa suoraan työntekijöiden palkkoihin, jolloin korvaus työstä menisi oikeaan osoitteeseen ja ”oman väen” palkkaamisen mahdollisuudet paranisivat? korostaa Treilin toimitusjohtaja Leena Lehtonen.
– Hoiva-alalla työskentelee paljon vastuullisia, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä, joilla on halu ja palo kehittää työtään, osaamistaan ja työyhteisöään. Tämä täytyy pitää mielessä palkkarakenteita ja taloudellisia yhtälöitä mietittäessä, Lehtonen jatkaa.
Veronmaksajat rahoittavat kalliin käytännön
Sote-alalla käytetään laajalti vuokratyövoimaa, koska työntekijöistä on pulaa. Vaihtuvuus alalla on suurta ja työelämän laatu koetaan heikoksi. Väestörakenteen kehitys ja julkisen talouden niukkuus heikentävät huoltosuhdetta sekä lisäävät rekrytointihaasteita entisestään. Tilanne on avannut ikkunan liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin, ja uusia vuokratyöyrityksiä syntyy kuin sieniä sateella.
– Taloudellisessa tarkastelussa vuokratyövoiman käyttö on erittäin tehotonta, sillä se tulee työantajille, ja loppupeleissä veronmaksajille, huomattavasti kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukainen hoitajan tuntihinta on 13,15–17,12 euroa, joka menee bruttopalkkana työntekijälle, sanoo Lehtonen.
Työnantaja maksaa vuokratyötunnista vuokrausfirmalle TES:n mukaiseen palkkaan verrattuna lähes kolminkertaisen hinnan arvonlisäveroineen ja vuorolisineen. Summasta vain osa menee työntekijälle itselleen.
– Häviäjiä pitkällä aikavälillä ovat asiakkaat, työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta. Käytäntö on kallis ja se luo kasvavan paineen sote-sektorin laadulle, rekrytoinnille ja rahoitukselle.
Vakavat vaikutukset työn laatuun ja kehittämiseen
Vuokratyö on osalle työntekijöistä elämäntilanteeseen sopiva vaihtoehto, ja tuntipalkka on monesti normaalia työsopimuspalkkaa korkeampi. Loma- tai sairauslomapalkkaa ei kuitenkaan kerry, eivätkä vuokratyötä koske työaikalain vaatimukset maksimityöajasta. Kuukausiansion sijasta kannattaakin vertailla vuosiansiota.
Työnantajalle vuokratyö tarjoaa oivan mahdollisuuden yksittäisen, akuutin poissaolon ratkaisuun. Jos vuokratyöllä paikataan rekrytointivaikeudesta johtuen kokonaisia työvuoropohjia, saattaa muodostua uhkia. Vuokratyöntekijällä ei välttämättä ole aikaa tutustua asiakkaisiin, eikä satunnaisesti vuoroja tekevälle voida osoittaa vastuutehtäviä tai vastuuasiakkaita.
– Vastuu työn kokonaisuudesta jakautuu pienemmälle porukalle, mikä johtaa organisaation omien työntekijöiden kuormittumiseen. Vuokratyövoiman käytön yleistyminen on vakavasti otettava uhka työelämän kehittämiselle ja kehittymiselle, summaa Lehtonen.
Haastattelut ja lisätiedot:
Toimitusjohtaja Leena Lehtonen, Treili Oy, p. 040 704 4280, leena.lehtonen@treili.fi
Treili Oy on suomalainen, säätiöpohjainen sosiaalialan pioneeri, joka tarjoaa mielenterveyspalveluita, ikäihmisten palveluita ja perhepalveluita. Meidät on aina tunnettu kantaaottavana muutoksen mahdollistajana ja totuttujen tapojen tuulettajana. Esimerkiksi muistisairaiden hoidossa olemme toimineet edelläkävijänä kodikkaiden asumispalveluiden perustamisessa. Treilin omistaa Sopimusvuorisäätiö.