Kun Susanna Korsumäki osallistui työsuojelupäiville, yksi aihe jäi erityisesti mieleen: työyhteisösovittelu. Se ei ollut vain uusi menetelmä, vaan lähestymistapa, joka resonoi syvästi hänen omien arvojensa kanssa.
-Innostuin ihmisläheiseen lähestymistapaan ja oppivaan tapaan suhtautua konflikteihin – minusta siinä oli paljon järkeä. Siinä oli paljon samaa kuin omassa ihmiskäsityksessäni, Susanna kertoo.
Elokuussa 2025 Susanna aloitti Treilin ensimmäisenä koulutettuna työyhteisösovittelijana. Uusi rooli tarjoaa mahdollisuuden juurruttaa sovittelua osaksi arjen toimintatapoja ja rakentaa sille selkeää paikkaa organisaatiossa. Samalla hän jatkaa työtään henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntijana, jossa hän on toiminut jo vuodesta 2013.
Monipuolinen tausta ihmisten parissa
Susannan työura Treilissä on ollut monipuolinen ja ihmisläheinen. Hän on toiminut ohjaajana, sairaanhoitajana, yksikön johtajana ja pitkään myös työsuojeluvaltuutettuna. Koulutukseltaan hän on psykiatrinen sairaanhoitaja ja musiikkiterapeutti, ja lisäksi hän on suorittanut työyhteisösovitteluvalmentajan koulutuksen sekä henkilöstöhallinnon erikoisammattitutkinnon.
-Koen omiksi vahvuuksikseni tässä tehtävässä kokemuksen erilaisista työyhteisöistä, rauhallisuuden ja ymmärryksen erilaisista ihmisistä – sekä oikeudenmukaisuuden halun, hän sanoo.
Mitä työyhteisösovittelu tarkoittaa?
Työyhteisösovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton sovittelija auttaa osapuolia löytämään yhteisen ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise riitaa, vaan ohjaa keskustelua ja prosessia niin, että osapuolet voivat itse löytää ratkaisun, joka tuntuu heistä oikealta ja kestävältä. Prosessissa käsitellään tunteita, pohditaan moraalisia näkökulmia ja keskustellaan arvoista – tavoitteena on pysyvä, myönteinen muutos työilmapiirissä.
Sovitteluun voidaan päätyä silloin, kun työyhteisön toiminta kärsii merkittävästi konfliktin tai ristiriidan vuoksi. Aloitteen sovitteluun voi tehdä esimerkiksi esihenkilö, HR, luottamushenkilö, työsuojeluvaltuutettu tai itse konfliktin osapuolet.
Sovitteluprosessi alkaa yhteisellä infotilaisuudella, jossa sovittelija esittelee prosessin ja kaikki osapuolet kokoontuvat saman pöydän ääreen. Tämän jälkeen sovittelija tapaa jokaisen osallistujan erikseen luottamuksellisissa keskusteluissa, joissa kuullaan eri näkökulmat ja varmistetaan motivaatio osallistua.
Varsinaisessa sovittelussa osapuolet keskustelevat avoimesti ja etsivät yhdessä ratkaisua, jonka pohjalta voidaan laatia sopimus. Prosessi huipentuu seurantatapaamiseen muutaman kuukauden kuluttua, jolloin arvioidaan sopimuksen toimivuutta ja sitoutumista siihen.
– Sovittelun onnistuminen edellyttää yhteistä halua ratkaista konflikti, johdon sitoutumista ja kykyä sietää tunteita prosessin aikana, Susanna toteaa.
– Hyödyt näkyvät sekä yksilötasolla että koko organisaatiossa – työilmapiiri voi parantua ja opitaan vaihtoehtoisia tapoja käsitellä ristiriitoja, hän jatkaa.
Uusi rooli rakentuu vaiheittain
Susanna rakentaa työyhteisösovittelijan rooliaan vaiheittain. Tulevat yhteydenotot ja kokemukset muovaavat tehtävää jatkossa. Hän uskoo vahvasti, että sovittelu tukee Treilin strategiaa:
-Tavoitteena on vahvistaa inhimillisiä voimavaroja – ja työyhteisösovittelu on siihen erinomainen väline.